Glowdale Farm

Sukutaulu

isä Viggo russ, 125cm, evm	ii. Vidar af Skidsberg russ, 128cm, evm	iii. Valfar af Skidsberg russ, evm
		iie. Lillamaj russ, evm
	ie. Sigga russ, 123cm, evm	iei. Anders russ, evm
		iee. Aittolan Seija russ, evm
emä Freckle russ, 121cm, evm	ei. Bilbo russ, evm	eii. tuntematon russ, evm
		eie. tuntematon russ, evm
	ee. Fridrika russ, evm	eei. tuntematon russ, evm
		eee. tuntematon russ, evm

Vickanin isä Viggo on gotlanninruss, ja edustaa monipuolista pohjoismaista jalostustyötä. Sen isä Vidar af Skidsberg oli väriltään ruunikko ja säkäkorkeutta löytyi 128cm verran. Ruotsissa syntynyt ori tunnettiin kotitallillaan kilttinä ja varsin rohkeana yksilönä, mitä se on myös onnistuneesti periyttänyt monille jälkeläisilleen. Vidarilla oli russiksi yllättävänkin ilmavat askellajit ja lennokkaat liikkeet niin pieneksi kaveriksi. Orilla kisattiin pieniä koululuokkia hyvällä menestyksellä, mutta pääsääntöisesti se toimi kivana harrastekaverina ja ajoponina, eikä kisatykkinä. Rauhallinen luonne ja näyttävä ulkomuoto tekivät Vidarista suositun isän nimenomaan valjakkoponeja ajatellen. Ori eli hyvinkin parikymmenvuotiaaksi ennen, kuin vanhuudenvaivat saivat sen kiinni, ja se oli tervekuntoinen koko ikänsä. Samat hyvät ominaisuudet näkyvät myös Viggossa.

Viggon isänisä Valfar af Skidsberg oli väriltään tummanruunikko, Ruotsissa syntynyt ja kasvanut kotipihan suosikki. Valfar oli sukupuolestaan riippumatta hyvin tasainen ja kiltti eläin. Se toimi koko elämänsä seurakaverina muille hevosille, sekä tasaisin väliajoin ajoponina lapsille. Tasapainoisen rakenteen ja eteenpäinpyrkivyyden sekä ihanan luonteensa vuoksi siitä tuli kotitilansa ensimmäinen siitosori. Sen suvussa on myös menestyneitä raviponeja, mutta yhtään lähtöä Valfar ei itse juossut. Ehkä meno silti näkyi sen energisyydessä.
Lillamaj oli ruunikko tamma, jonka oma raviponiemä Antonella oli yhteisomistuksessa tanskalais-ruotsalaisen kaveriporukan kesken. Reissut Skoonen ja Sjellannin välillä opettivat Lillamajn jo varsasta suhtautumaan liikenteeseen ja vilkkaisiin paikkoihin reippaasti. Se oli suloinen ja utelias kaveri, mutta välillä siitä löytyy pahanlaista arkuutta uusia ihmisiä kohtaan. Sillä oli erinomainen rakenne, ja rotevampiin oreihin yhdistettynä se jätti jopa ihan ratsumallisia, raamikkaita varsoja. Yhteensä Lillamaj sai viisi varsaa, kunnes kunto 18-vuotiaana heikkeni, ja se päästettiin vihreämmille laitumille.

Viggon emä Sigga on väriltään rautias ja säkäkorkeutta löytyy 123cm verran. Kipakka tamma keräsi kyllä katseita viimeistään siinä vaiheessa kun se veti rallia tarhan ympäri. Vanhemmalla iällä matami on toki rauhoittunut, mutta joskus sen omintakeinen riehakkuus saattaa yhä häiritä sen puuhastelua. Kun Siggan energian osaa valjastaa oikeanlaiseen käyttöön, se on ollut huippusuorittaja - ponista löytyi aikanaan jopa palkittu asteratsu, sillä vauhdista tai ponnusta ei ollut pulaa! Myöhemmällä iällä se siirtyi koulu- ja valjakkoponiksi, jonka kanssa ei tosiaankaan tarvinnut pohtia, onko suoritus liian hidas tai kömpelö. Sigga viettää nykyään eläkepäiviä pihaponina Etelä-Ruotsissa. Viggon lisäksi sillä on kaksi tytärtä, jotka jatkavat äidin tättähäärä-uraa varsin mallikkaasti.

Anders oli väriltään komea tulipunaruunikko ja se syntyi Ruotsissa. Poni kilpaili muutaman vuoden esteratsastuksessa lapsiratsastajien kanssa, minkä jälkeen se siirtyi lähes täysipäiväiseksi näyttely- ja jalostusponiksi. Se oli luonteeltaan temperamenttinen poni, jolla riitti virtaa ja uhoa. Liekö se ollut syynä tarhatessa sattuneeseen onnettomuuteen - vakavan jalkavamman vuoksi ori jouduttiin lopettamaan jo 10-vuotiaana, mutta onneksi sen hyvänmuotoiset, rodunomaiset varsat ovat jatkaneet sukua monipuolisesti liki lajissa kuin lajissa.
Vickanin isänemänemä Aittolan Seija oli yksi niistä tammoista, joiden omistaja ihastui Andersin energiaan ja komeaan orikaulaan. Seija oli väriltään kaunis voikko ja luonteeltaan säpäkkä, ja hiukan hontelosta olemuksesta huolimatta sitä kehuttiin näyttelyissä hyvätapaiseksi, hyväjouhiseksi ja viehättäväksi. Alkuperäiseltä taustaltaan Seija oli raviponi, joka starttasi muutamissa lähdöissä - valitettavan keskinkertaisesti. Siispä se siirrettiin valjakkoajon puolelle, ja siinä kultainen tamma tekikin kivaa uraa itselleen. Seija sai kolme varsaa, kaikki itseään massavampien orien kanssa. Itse se tuntui periyttävän kivaa notkeutta askeliin.

E: Freckle on vekkulin näköinen russitamma meiltä kotitallista, ja vekkuli myös luotneeltaan.

EI: Bilbo on tummanruunikko tiikerinkirjava ruotsalaisori.
EE: Fridrika on 125-senttinen russi, joka viihdytti lapsia ratsastuskoulussa hauskalla värillään ja reippaalla luonteellaan.

Sukuselvityksestä kiitos kasvattaja!

Jälkeläiset

Ei jälkeläisiä

Porrastetut kilpailut